Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin ehdotetaan muutosta – mitä se tarkoittaa?

Julkaistu: 16.03.2023

Euroopan Parlamentti hyväksyi tiistaina kantansa lakiehdotukseen, jolla vähennettäisiin rakennusten energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä sekä lisättäisiin peruskorjauksia.

Mistä on kysymys?

Parlamentin mukaan rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä muutetaan, jotta kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus vähenisivät merkittävästi EU:n rakennusalalla vuoteen 2030 mennessä ja sektorista tulisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Parlamentti hyväksyi myös kantansa lakiehdotukseen, jonka tavoitteena on parantaa energiatehottomien rakennusten peruskorjausastetta ja lisätä tietoa energiatehokkuudesta.

Päästövähennystavoitteet

Euroopan Parlamentin mukaan kaikkien uusien rakennusten olisi oltava päästöttömiä vuodesta 2028 alkaen. Kaikki uudet rakennukset olisi varustettava aurinkoenergiatekniikalla vuoteen 2028 mennessä, jos se on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa. Peruskorjattavissa asuinrakennuksissa tämä olisi tehtävä vuoteen 2032 mennessä.

Asuinrakennusten olisi saavutettava vähintään energiatehokkuusluokka E vuoteen 2030 mennessä ja energiatehokkuusluokka D vuoteen 2033 mennessä asteikolla A–G, jossa G vastaa 15 prosenttia jäsenvaltion kansallisen rakennuskannan energiatehokkuudeltaan heikoimpia rakennuksia.

Muiden kuin asuinrakennusten ja julkisten rakennusten olisi saavutettava vastaavat luokitukset vuoteen 2027 ja vuoteen 2030 mennessä. Energiatehokkuutta voi parantaa joko eristämällä tai parantamalla lämmitysjärjestelmää. Tämä tapahtuu siinä vaiheessa, kun rakennus myydään tai siihen tehdään peruskorjaus tai kun vuokrakiinteistöstä tehdään uusi vuokrasopimus. Jäsenvaltiot määrittelevät kansallisissa perusparannussuunnitelmissaan, minkälaisia toimenpiteitä tarvitaan, jotta nämä tavoitteet saavutetaan.

Kiinteistöliiton näkökulma

Tämänhetkisen lakiehdotuksen keskeinen ongelma on, ettei se ota huomioon kansallisia erityispiirteitä. Tulisi tarkastella kunkin jäsenmaan rakennuskannan energiatehokkuutta keskimäärin eikä siten, että vaatimus on asetettu joka ikiselle rakennukselle erikseen. Yksi keskeinen huoli on, että F- ja G-luokan asunto-osakeyhtiöissä jouduttaisiin korjaamaan täysin ehjiä rakennuksen osia pelkästään energiatehokkuuden osalta.

Korjaukset kannattaa tehdä siinä vaiheessa, kun rakennuksen osa tai järjestelmä on käyttöikänsä loppuvaiheessa. Tämä on ollut myös Suomalaisen lainsäädännön lähtökohta. Energiatehokkuusvaatimukset ovat vuosien saatossa kiristyneet ja tulleet toteutettavaksi tietyn korjauksen yhteydessä. Ei ole kannattavaa vaihtaa kymmenen vuotta vanhoja ikkunoita, jos niiden käyttöikä olisi 40 vuotta. Ehjää julkisivua ei kannata lisäeristää kuin korjauksen yhteydessä.

Lisäksi muuttotappioalueilla energiaremontteihin voi käytännössä olla mahdotonta saada rahoitusta. Jo nyt on asunto-osakeyhtiöitä ja rivitaloyhtiöitä, joilla on haasteita saada rahoitusta tarpeellisiin korjauksiin. Tämän direktiivin myötä tulisi lisävelvoite tehdä korjauksia energiatehokkuuden takia, vaikka jo nyt on ongelmia saada rahoitusta tarpeellisiin korjauksiin.

Kiinteistöliitto on direktiivin tavoitteesta yhtä mieltä. Rakennuksissa käytettävän energian määrää tulee ja kannattaa supistaa. Toivomme ratkaisuja, jotka ottaisivat huomioon kunkin EU-jäsenmaan lähtökohdat.

Direktiivin sisältö ratkeaa kolmikantaneuvotteluissa

Direktiivin muutoksella komissio ohittaisi myös kansallisen päätösvallan ja päättäisi rakennusten energiatehokkuuden vähimmäistasoista ja huonoimpiin energialuokkiin kuuluvien rakennusten korjausaikatauluista kaikissa EU-maissa. EU-parlamentti äänesti uudistuksesta ja parlamentin kannasta uudistukseen 14.3. hyväksyen sen selvin äänin.

EU-parlamentin äänestyksen jälkeen asian käsittely jatkuu parlamentin, jäsenvaltioiden neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluissa. Kolmikantaneuvotteluissa etsitään yhteistä näkemystä, josta syntyisi lopulta uudistettu direktiivi. Hallitusneuvos Kirsi Matinkauppi totesi HS:lle Ympäristöministeriön toivovan esitykseen muutoksia. Todennäköisesti tulevana syksynä on tiedossa neuvottelujen lopputulos, eli millainen uudistettava direktiivi on sisällöltään.

Lisätietoja Euroopan parlamentin sivuilta

Lisätietoja Kiinteistöliiton näkökulmista