Sähköautojen latauspisteitä pyritään rakentamaan yhä vilkkaammin
Julkaistu: 02.11.2021
Taloyhtiöiden korjausrakentaminen on kääntymässä uudelleen kasvuun, arvioi Kiinteistöliitto tuoreen Korjausrakentamisbarometrinsä perusteella. Yhtenä vauhdittajana hankkeissa ovat sähköautojen latauspisteiden rakentamiset, jotka ovat edelleen tuntuvasti yleistymässä taloyhtiöissä. Barometrin vastaukset kerättiin lokakuun ensimmäisellä puoliskolla, ja vastauksia kertyi kaikkiaan runsaalta 3100 taloyhtiöiden edustajalta.
Koko Suomessa vastanneista 27 prosenttia arvioi taloyhtiönsä korjausrakentamisen kasvavan kuluvana vuonna, kun taas 30 prosenttia odottaa korjaamisen supistuvan yhtiössään viime vuoteen verrattuna. Sen sijaan vuodelle 2022 on näköpiirissä tuntuvaa kasvua, ja kasvua ennakoivien taloyhtiöiden osuus on noussut korkeimmilleen pitkään aikaan.
”Taloyhtiöiden aktiivisuuden kasvua tukevat korona-ajan lykkäämien hankkeiden lisäksi monet muutkin tekijät, esimerkiksi sähköautojen latausjärjestelmäinvestoinnit sekä energia- ja lämmitysjärjestelmien kehittämistarpeet”, kommentoi tuloksia Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Taloyhtiöiden tarjouspyyntöjen määrissä ja tarjousten saamisessa ei ollut suurta muutosta edellisvuoteen. Paikoitellen on kuitenkin markkinoilla pullonkauloja, ja pienten yhtiöiden pitää tehdä paljon töitä saadakseen tarjouksia. Lokakuun ensimmäisellä puoliskolla oli vastaajien yhtiöissä viime syksyyn verrattuna kasvua toteutus- ja suunnitteluvaiheen kohdalla. Myös hankesuunnittelua oli paljon liikkeellä.
Korjausrakentamisbarometrin vastaajista joka toisella on kuluvana vuonna korjaushankkeen jokin vaihe menossa taloyhtiössään. Toteutusvaiheessa olevien yhtiöiden osuus oli nyt 28 prosenttia.
Putkistokorjaukset, julkisivut ja piharakenteet kerrostalojen yleisin korjaushanke vuonna 2021
Kerrostaloissa korjataan tänä vuonna yleisimmin vesi- ja viemärijärjestelmiä, vesikattoa, sekä rakennusten ulkovaipan muita osia. Rivitaloyhtiöillä piharakenteet ja vesikatto sekä muut ulkovaipan osat ovat tänäkin vuonna olleet yleisimmin korjausten kohteina.
Sähköautojen latauspisteitä pyritään rakentamaan kuumeisesti taloyhtiöihin
Selvästi yli 40 prosenttia vastaajien taloyhtiöistä aikoo toteuttaa sähköautojen latauspisteitä seuraavien viiden vuoden aikana. Rivitalovastaajilla lukema nousi 10 prosenttiyksikköä 43 prosenttiin, ja kerrostalovastaajien lukema nousi 44 prosenttiin (+12 prosenttiyksikköä). Sähköautojen latauspisteet ovat alkaneen viisivuotiskauden selvästi yleisin hanke sekä kerros- että rivitaloissa.
Kaikista vastanneista kerros- ja rivitaloyhtiöistä tänä vuonna toteutetaan latauspisteitä miltei kuudessa prosentissa. Molemmissa lukemat kasvoivat selvästi viime vuodesta. Niissä taloyhtiöissä, joissa toteutetaan jokin korjaushanke vuonna 2021, 11 prosenttia kertoo toteutettavan myös yhden tai useamman latauspisteen. Pääkaupunkiseudulla lataushankkeiden osuus oli miltei kaksinkertainen kuin muualla Suomessa keskimäärin (16 vs. 9 %, korjaushankkeita raportoineista taloyhtiöistä).
”Barometrin viime vuosien vastausten perusteella vähintään arviolta 15 prosentilla taloyhtiöistä on jo latauspisteitä toteutettuna, ja rakentaminen jatkuu entistäkin aktiivisemmin lähimmän viiden vuoden aikana”, toteaa Kiinteistöliiton Jukka Kero.
Alkavalla viisivuotiskaudella sähköauton lataushankkeiden jälkeen seuraavaksi yleisimpiä hankkeita ovat kerrostaloissa ulkovaipan kaikki korjaukset sekä piharakenteen ja putkistojen korjaukset. Rivitaloyhtiöissä ulkovaipan osien ja putkistojen korjaukset nousevat seuraavaksi yleisimmiksi vuosina 2022-2026.
Putkistoremonttien keskimääräinen kustannus noussut selvästi kahdessa vuodessa
Korjausrakentamisbarometrin vastaajien mukaan viemäreiden ns. perinteisen tavan putkiremontin mediaanikustannus on viime aikoina ollut miltei 890 euroa huoneistoneliöltä. Pääkaupunkiseudulla kokonaiskustannukset olivat 920 euroa mediaaniltaan ja pk-seudun ulkopuolella 790 euroa. Pääkaupunkiseudun keskimääräinen kustannus nousi kahden vuoden takaiseen verrattuna noin 60 euroa, mutta muualla Suomessa nousua oli miltei 250 euroa.
Sisäpuolisten korjausmenetelmien mediaanikustannus oli tässä barometrissa 460 euroa huoneistoneliöltä, kun kaksi vuotta sitten lukema oli 380 euroa. Pääkaupunkiseudulla sisäpuolisten korjausten kokonaiskustannukset ovat huomattavasti suuremmat kuin muualla Suomessa. Pelkkien käyttövesiputkien uusimisen mediaanikustannus oli tällä kertaa 150 euroa huoneistoneliöltä, kun kaksi vuotta sitten lukema barometrissa oli 130 euroa.
”Mediaanikustannusten nousuun on voinut vaikuttaa putkiremonttien laajeneminen muualla Suomessakin käsittämään pelkkien putkistojen lisäksi myös muuta talotekniikkaa ja yhtiön yhteistiloja tai esimerkiksipihoja ja salaojia”, arvioi Kiinteistöliiton rakennustekninen asiantuntija Anssi Väätäinen.
Lainatarjouksia ilman jääneiden osuus on hiljalleen kasvamassa
Korjauslainojen saatavuus on pysytellyt pitkälti samanlaisena kuin syksyllä 2020, mutta vastaajissa oli nyt kuusi prosenttiyksikköä enemmän yhtiöitä, jotka eivät ole saaneet joko yhtään tai vain yhden lainatarjouksen. Vastaajista 3½ prosenttia ei saanut ainuttakaan rahoitustarjousta.
Viimevuotista harvempi vastaaja arvioi kuitenkin, että lainarahoituksen saaminen olisi heikentynyt viimeisen puolen vuoden aikana.
Lainamarginaalin mediaani on hitusen noussut. Syksyllä 2021 vastanneiden tapausten mediaani oli 0,90 prosenttia. 80 prosentilla vastaajista marginaali on välillä 0,6 – 2,0 prosenttia.
Korjausrakentamisbarometri 2021
Lisätietoja medialle:
Pääekonomisti Jukka Kero, jukka.kero@kiinteistoliitto.fi, (09) 1667 6226
Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri
Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden Korjausrakentamisbarometrissa on vuodesta 2009 selvitetty asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen ja hyvän kiinteistönpitotavan toteutumista. Syksyllä 2021 Korjausrakentamisbarometri tavoitti 3110 vastaajaa, joita jokaista Kiinteistöliitto lämpimästi kiittää.
Vastaajista 2774 oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksen edustajia, 247 isännöitsijätehtävissä toimivaa henkilöä ja 89 muuta taloyhtiöiden edustajaa. Kysely toteutettiin nettikyselynä 30.9. – 14.10.2021. Kyselyssä raportoidut ns. saldoluvut saadaan vähentämällä supistuvaa kehitystä ennakoivien osuus kasvavaa kehitystä ennakoivien osuudesta.